Tuloksia tarkastellaan osa-alueittain ns. tasapainomallissa, joka havainnollistaa selkeästi missä kehityskeskustelujen alueissa on onnistuttu parhaiten ja missä on kehittämistä.

Vastaa mm. kysymyksiin; kuinka konkreettisesti asiat keskusteluissa käsitellään, johtavatko keskustelut konkreettisiin päätöksiin sekä selkeisiin toimintasuunnitelmiin, opitaanko niissä jotain uutta ja herättävätkö ne ajatuksia, miten keskusteluja voidaan parantaa.

Lisäksi selvitetään miten johdon arvot ovat jalkautuneet organisaatiossa alaspäin. Kehityskeskusteluista saatuja tuloksia sekä esimieskohtaisia tulosprofiileja voidaan käyttää apuna kun suunnitellaan esimiesten urakehitystä sekä koulutustarpeita.

Kun asioihin halutaan pureutua syvällisemmin, on perusteltua lähestyä asiakkaita henkilökohtaisesti. Niin kutsutuissa syvähaastatteluissa emme noudata rakenteeltaan kaavamaista kysymyslomaketta, vaan sovellamme haastattelurunkoa joka mahdollistaa avoimen keskustelun.

Jotta henkilökohtaisista haastatteluista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, aloitetaan prosessi tutustumalla asiakkaan liiketoimintaan. Ennen haastattelujen aloittamista haastattelijalla pitää olla selkeä ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta, jotta hän pystyy ohjaamaan keskustelua oikeaan suuntaan sekä painottamaan oikeita asioita.

Olemme toteuttaneet lukuisia henkilökohtaisia haastatteluja ja kehittyneet tällä alueella niin haastattelujen tekijöinä kuin myös laadullisen tutkimusaineiston analysoinnissa. Henkilökohtaiset haastattelut tiedonkeruumenetelmänä tarjoavat lisäksi parhaimman vastausprosentin.